Erittäin kissamaista

Ossu and Fusku from Marjatta Huuskonen on Vimeo.


Olen julkaissut tämän kokoillanpiirrettyni (= piirsin koko illan) jo toisaalla aikaisemmin. Uusia videoita odotellessa haluan kumminkin liittää sen tähän piirtelyblogiin. Uusi tuttavuuteni Vimeo näyttää mukavasti toimivan. Bamboo-kynällä ja ArtRagella piirsin ja Applen iMoviella rakensin tarinaksi.

Elokuvan tähdet , Ossu ja Fusku ovat oikeasti olemassa. Tarinan aihe on saatu mainioista live-videoista, joita Hannele, kissojen emäntä on julkaissut. Kissojen seikkailuja voi seurata blogissa "Ossu, Fusku ja Lucky-neiti".

Dama de Elche

Kerron Varamussalossa  n. 2400-vuotiaasta iberialaisesta veistoksesta, jonka jäljennöksiä valokuvailimme Elchen kaupungissa Espanjassa. Tässä olen kuvitellut värit tuolle ajan pesemälle hiekkakiviveistokselle mielikuvituksen suomalla vapaudella. Tämän blogin kaikki seitsemän lukijaa huomaavat, että olen sutannut värikynällä mustavalkoista valokuvaa;  senhän osaa lapsikin. ArtRagen kynä raapii piirustuslevyllä ihan kuin oikea, ja kumiakin käytän usein. Ehkä yritän vielä tehdä tieteellisesti pätevämmän värityksen, kun olen löytänyt lisää tietoa tuosta jännittävästä veistoksesta. —Tosin syyspuutarha yhä viettelee pois näytön äärestä...

***

Postattuani tämän piirustuksen jo kahteen blogiin, huomasin Luovan lauantain 114. haasteen "Eksotiikka". Osallistumisaika on kohta täysi, joten liitän mukaan tämän tuoreimman piirrokseni.

Omakuvat

Blogger-profiilia viilatessani halusin päivittää myös naamani. Onhan se mainiota, kun voi kynällä poimia itsestänsä olennaisen, ja jättää vähemmälle huomiolle epäolennaisen. Kuten kaksoisleuan ja rypyt... Mutta  lapsellisen mieleni yritin tavoittaa, uteliaisuuden ja innostuksen. Ja huivin, jonka mielelläni solmin päähäni.

Artrage miellyttää yhä enemmän, nimenomaan Bamboo-kynän kanssa. Se kun on kerrassaan käsivarapiirustusta.

Facebookissa on pitkään nähty kellastunut hiilipiirustus 70-luvulta. Tämän  naamani nyreys tuo mieleeni kolmenkympinkriisin: Mikähän minusta isona tulee? Asuimme Rovaniemellä, olin neljättä vuotta kotiäitinä ja vapaana taiteilijana,  enkä uskonut ikinä palaavani kuviksenopettajaksi...

Kukkahattutäti löytyy varmaan vielä lukijalaatikoista. Se ponnahti esiin kun palautin vanhan Blogger-profiilini. (Tästä prosessista kerron osastossa K50). Kyllähän minä tästäkin ehkä tykkään, mutta pelästyn joka kerta kun se tulee vastaan. Tekee mieli niiata. Heh, en ole noin arvovaltainen persoona.
Muotokuva  esittääkin mielikuvaa itsestäni 6-kymppisenä, sellaisena kuin 3-kymppisenä kuvittelin. Mutta hattu on mainio, sovitin sitä päähäni pienessä hattupuodissa Vancouverissa, ja valokuvasta sain aiheen piirustukseen. Hattu on montaasitekniikalla kuvaan liitetty.

Kevät keikkuen tulevi

Eilen aurinko sulatteli lumia, tänään leijuu valkoisia töppösiä taivaan täydeltä. Ikkunasta on mukava katsella lintuja. Tämän piirustuksen kaivoin ArtRage-harjoitelmien  kansiosta. — Hm, onhan se vähän postikortti ...

Kokeilen vaihteeksi Flipcard-mallia. Sopii mielestäni hyvin kuvablogiin. Ja vilauttaa hetkeksi näkyviin myös taustakuvani.
    Kysyn kummissani: onko nyt hankalaa   avata uusin postaus? Kaikki muut pyörähtelevät ja avautuvat kuten pitääkin, mutta uusinta saan takoa moneen kertaan. Ehkä tämä on henkilökohtainen (=selainkohtainen) ongelma. Kuulisin mielelläni.

Lyhtyjuhla

Onnea "Luovan lauantain" uudelle blogille! 

Lähetän paperilyhdyn kohti taivasta  täynnä hyviä toivotuksia.

Riensin muistojen siivin Chiang Maihin, missä on tapana lähettää lyhtyjä taivaalle aina kun juhlitaan. Muulloinkin kuin Loy Krathong-juhlan aikana. Ensikertalaiselle kokemus on jännittävä. Sormia polttaa, mutta kiinni on pidettävä kunnes lyhty täyttyy ja alkaa kohota kohti kuuta. Kunpa vaan ei tarttuisi sähköjohtoihin, — ei, ohi pääsi, hurraa! (Minä olen tuo pieni kurkottelija keskellä)

Ja täältähän juhlijat löytyvät: 105. haaste JUHLAT

***

Löysin tähän parin vuoden takaisen videon, jonka kuvasin  vaatimattomin välinein paikan päällä.
Taisin editoida myös matkaläppärillä:

Qawsalla

Birzebbukan bussipysäkillä näimme sateen lähestyvän. Qawsalla on maltan kieltä, ja tarkoittaa sateenkaarta. Mitä ihmeitä vesi tekeekään valolle! Ja muitakin ihmeitä, loputtomasti!

Vastaan tällä kuvalla Luovan lauantain 103. haasteeseen *Vesi*.

Tässä olen tutkinut  uuden tuttavuuteni SumoPaintin keinoja, ja niitähän löytyy. Paljastan salaisuuteni: alla on bussipysäkillä napattu kuva. Sateenkaari täydessä loistossaan nähtiin vasta bussin ikkunan läpi.

Birzebbuka, Malta, MH 2012

Sumo!

"Sade avaa korvat nukkujalle..." (Eeva-Liisa Manner)

Ihmettelen, miten kauan olen lykännyt tutustumista mainioon  kuvankäsittelyohjelmaan: Sumo Paint. Kuvittelin kai sitä joksikin temppuilusovellukseksi, enkä edes tiennyt, että se on suomalaista tuotantoa. Mutta nyt olen tutustunut, ja olen ihmeissäni! Siinähän on kaikki, mitä harrastajavalokuvailija voi toivoa, ja ilmaiseksi. Kaikki mitä taannoin löytyi vain kalliista Photoshopista, jopa 'tasot'.

Tutkin tietenkin kiinnostuneena sen piirustusominaisuuksia. Olen vasta muutaman kokeilun tehnyt. Tähän 'mustekynään' mielistyin, sen käyttäytyminen muistuttaa hiukan kauan sitten suosimaani musteläiskäpiirustusta. (Tein sillä tekniikalla kuvituksia.) Bamboo-kynällä on mukava piirrellä, mutta sormellakin voi tuhertaa, jos on käytössä hiirilevyllä varustettu läppäri. Kuinkahan sujuu iPadilla?

Sumoa ei ladata kovalevylle, se toimii selaimessa, ja vaatii siksi tietenkin hyvän yhteyden. Jatkan tutkimusretkiä taas kun siltä tuntuu.  (Kuva on luonnos Luovan Lauantain haasteeseen, joka meni ohi aikoja sitten...)

***

Huomaatkos! Blogger on lahjoittanut odotetun sivupalkin tähän dynaamiseen malliin! Siellä oikeassa reunassa kurkistelee nyt muutama kallisarvoinen lukija, ja aloitin juuri linkkilistankin.

Gadgetit näkyy etusivun kautta, joten tämä sivu on ensin suljettava tuosta rastista  ylhäällä oikealla.