keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Omakuvat

Blogger-profiilia viilatessani halusin päivittää myös naamani. Onhan se mainiota, kun voi kynällä poimia itsestänsä olennaisen, ja jättää vähemmälle huomiolle epäolennaisen. Kuten kaksoisleuan ja rypyt... Mutta  lapsellisen mieleni yritin tavoittaa, uteliaisuuden ja innostuksen. Ja huivin, jonka mielelläni solmin päähäni.

Artrage miellyttää yhä enemmän, nimenomaan Bamboo-kynän kanssa. Se kun on kerrassaan käsivarapiirustusta.









Facebookissa on pitkään nähty kellastunut hiilipiirustus 70-luvulta. Tämän  naamani nyreys tuo mieleeni kolmenkympinkriisin: Mikähän minusta isona tulee? Asuimme Rovaniemellä, olin neljättä vuotta kotiäitinä ja vapaana taiteilijana,  enkä uskonut ikinä palaavani kuviksenopettajaksi...


Kukkahattutäti löytyy varmaan vielä lukijalaatikoista. Se ponnahti esiin kun palautin vanhan Blogger-profiilini. (Tästä prosessista kerron osastossa K50). Kyllähän minä tästäkin ehkä tykkään, mutta pelästyn joka kerta kun se tulee vastaan. Tekee mieli niiata. Heh, en ole noin arvovaltainen persoona.
Muotokuva  esittääkin mielikuvaa itsestäni 6-kymppisenä, sellaisena kuin 3-kymppisenä kuvittelin. Mutta hattu on mainio, sovitin sitä päähäni pienessä hattupuodissa Vancouverissa, ja valokuvasta sain aiheen piirustukseen. Hattu on montaasitekniikalla kuvaan liitetty.


maanantai 19. maaliskuuta 2012

Kevät keikkuen tulevi


Eilen aurinko sulatteli lumia, tänään leijuu valkoisia töppösiä taivaan täydeltä. Ikkunasta on mukava katsella lintuja. Tämän piirustuksen kaivoin ArtRage-harjoitelmien  kansiosta. — Hm, onhan se vähän postikortti ...

Kokeilen vaihteeksi Flipcard-mallia. Sopii mielestäni hyvin kuvablogiin. Ja vilauttaa hetkeksi näkyviin myös taustakuvani.
    Kysyn kummissani: onko nyt hankalaa   avata uusin postaus? Kaikki muut pyörähtelevät ja avautuvat kuten pitääkin, mutta uusinta saan takoa moneen kertaan. Ehkä tämä on henkilökohtainen (=selainkohtainen) ongelma. Kuulisin mielelläni.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Lyhtyjuhla



Onnea "Luovan lauantain" uudelle blogille! 
Lähetän paperilyhdyn kohti taivasta  täynnä hyviä toivotuksia.

Riensin muistojen siivin Chiang Maihin, missä on tapana lähettää lyhtyjä taivaalle aina kun juhlitaan. Muulloinkin kuin Loy Krathong-juhlan aikana. Ensikertalaiselle kokemus on jännittävä. Sormia polttaa, mutta kiinni on pidettävä kunnes lyhty täyttyy ja alkaa kohota kohti kuuta. Kunpa vaan ei tarttuisi sähköjohtoihin, — ei, ohi pääsi, hurraa! (Minä olen tuo pieni kurkottelija keskellä)

Ja täältähän juhlijat löytyvät: 105haaste JUHLAT

***

Löysin tähän parin vuoden takaisen videon, jonka kuvasin  vaatimattomin välinein paikan päällä.
Taisin editoida myös matkaläppärillä:


torstai 1. maaliskuuta 2012

Qawsalla


Birzebbukan bussipysäkillä näimme sateen lähestyvän. Qawsalla on maltan kieltä, ja tarkoittaa sateenkaarta. Mitä ihmeitä vesi tekeekään valolle! Ja muitakin ihmeitä, loputtomasti!


Tässä olen tutkinut  uuden tuttavuuteni SumoPaintin keinoja, ja niitähän löytyy. Paljastan salaisuuteni: alla on bussipysäkillä napattu kuva. Sateenkaari täydessä loistossaan nähtiin vasta bussin ikkunan läpi.


Birzebbuka, Malta, MH 2012