torstai 27. helmikuuta 2020

Paluu alkuun



Nokikanan aloitin tietokoneella, ArtRagella. Siitä löytyi parhaat siveltimet veden ja linnun kuvaamiseen. Avasin keskeneräisen kuvan iPad-tabletilla Procreate-ohjelmassa. (Se on mielestäni paras sovellus piirtämiseen tabletilla) Nyt piirsin kaislat, sillä suorat viivat syntyvät näppärästi tässä ohjelmassa.

Alotin tämän blogin  9 vuotta sitten. Tarkoitus oli keskittyä digitaaliseen piirtämiseen. Siitäpä onkin riittänyt kerrottavaa! Kiehtova uusi Wacomin piirustuspöytä on tässä ajassa vanhentunut ja jäänyt pölyä keräämään vanhenevan (12v) pöytäkoneen seurana.

Uusi innovaatio, tabletti,  irroitti minut näytön äärestä. Kyniä monenlaisia oli kokeiltava, kunnes löytyi niin hyvä etten paremmasta tiedä. (Vaikka epäilemättä niitä ilmaantuu…)

Nyt oli hankittava uusi pöytäkone monestakin syystä. Pyyhin pölyt vanhasta piirtopöydästä, mutta uusi laite ei sitä suostunut tunnistamaan, vaikka ajuritkin löytyi.  ArtRage-piirrosohjelman olin tullut äskettäin päivittäneeksi, ja sain sen ladatuksi uudelle iMacille. Tietenkin halusin sitä päästä käyttämään. Hankin siis pienimmän ja halvimman Wacomin piirtopöydän. Puuhaa oli asentamisessa, mutta yhteisymmärrys löytyi, kiitos Wacomin hyvien ohjeiden. Pieni koko osoittautui oivaksi ratkaisuksi: käden ei tarvitse tehdä laajoja kaaria.

Näin piirrän  taas pöytäkoneen ääressä. Onhan se ylellistä piirtää isossa koossa, varsinkin jos aikoo tulostaa  esim. A3-kokoon.
Mikä parasta, voin työstää samaa kuvaa sekä tabletilla että tietokoneella. ArtRage on minulla myös tablettiversiona, ja työpohjan voi siirtää tasoineen ja mallikuvineen laitteiden välillä pilvipalvelun kautta.


Olen siis palannut siihen mistä lähdin. On hyvä hetki lopettaa tämän  blogin päivittäminen. Kiitos kaikille kahdelle seuraajalle ;)

Piirtämistä en lopeta. Kuvian julkaisen jatkossakin Instagramissa ja Facebookissa. Seuraava näyttely on suunnitteilla Kotkassa kesäkuussa 2020.

lauantai 22. helmikuuta 2020

Aasiankukaali


Aasiankukaali kuuluu mieliaiheisiini. Aina huomaan sen liian myöhään, kun kuljen kamera kaulassa ChiangMain kujilla. Lintuharrastuksen heräämisestä kiitän tätä lintua.

Digipiirtämisellä on puolensa. Siistiä työtä eikä täytä kaappeja... Valtava kokoelma työkaluja. Mieluiten etsin sellaisia, joissa käden jälki saa näkyä. "Hiili", "lyijykynä", "pastelli". Kynätuntuma on hämmästyttävän aito.

Olen jo tottunut liukkaaseen lasipintaan, mutta silti karheampi pinta on ollut haaveissa. Ehkäpä valmistaja ennen pitkää vastaa piirtäjien toivomuksiin? Googlatessa löysin yrityksen nimeltä Paperlike.com. Eipä aikaakaan, kun tilasin karhean näytönsuojan! Pakettiin sisältyy seikkaperäiset ohjeet. Joka työvaihe on tarkoin kuvattu. - Vaikeinta oli luoda täysin pölytön tila. Se ei olekaan turha vaatimus, sillä näkymättömät pölyhiukkaset voivat tuhota koko työn. Varmuuden vuoksi lähetys sisältää kaksi suojakalvoa. Valmistaja suosittelee kylppäriä työtilaksi. Itse päätin kokeilla keittiötä, jossa laitoin liesi-imurin päälle. Jospa se estää hiukkasia laskeutumasta alaspäin? Jänskätti niin, että pyysin Miehen avuksi. Ja kiinnitystyö onnistui!

Oikein tyytyväinen olen. Piirustustuntuma on yhä aidompi. Lisäksi tuo mattapintainen kalvo pysyy tahrattomana, ja tuntuu miellyttävältä koskettaa. (Kirkas pinta oli aina täynnä sormenjälkiä.)