sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Joulutervehdys 2012


Hyvää joulua sinulle lukija!

Eilen sain kaappisiivouksen valmiiksi, ja julkaisin viimeisen käsintehdyn joulukortin. Skannasin kaikki 16 kuvaa originaaleista, ja julkaisin tässä blogissa melkein kuin joulukalenterina. Itselleni se oli hauska retki menneisiin vuosiin. Samalla olen piirrellyt uutta kuvaa joulukortiksi  Some-tuttavilleni. Ja tämäkin on itse asiassa käsinpiirretty! Paperi vain puuttuu, ja tärpätin tuoksu.  Kuvasta huomaat miten suurena kuva syntyy näytölläni. Pikseleitä pitää olla paljon, jos haluaa kuvasta tulostuskelpoisen. 

Aiheena on keramiikkakuusi, jonka rakensin vuosia sitten korvaamaan oikeaa kuusta. Kuusi on koottava, ja samoin rakensin sen  kolmesta valokuvasta "leikaten ja liimaten" Photoshopissa. Loput on Bamboo-kynällä piirretty. Päiviä ja tunteja siihen vierähti. Vai sanoisinko näin: en olisi millään malttanut lopettaa. Viime yönä kumminkin päätin, että nyt se on valmis.


perjantai 14. joulukuuta 2012

Mandala merelle



Piirtelyaika on kulunut joulukortteihin. Tiesin kyllä aiheen minkä haluaisin toteuttaa: Lapsuuden viimeisen suloisen kesän muistot meren saaresta ja kalaretkistä isän kanssa. 

Miten kultaisena hohti hiekka syvällä veneen alla, missä läpikuultavassa vedessä rakkolevät huojuivat ja kalat pujahtelivat niiden lomassa! Voiko enää aikuinen niin lumoutua maailman ihmeiden ääressä?   Rakkauteni mereen syttyi  silloin ja on säilynyt. Tänään rakkaus on murheen värittämä, sillä paratiisi on kadotettu. Rakkolevät ovat vähentyneet ja vesi samentunut, vihreä levä tekee rannat uimakelvottomiksi. Paluuta entiseen ei ole. Kunpa voisimme pysähdyttää tuhon.

***
Piirsin kuvan ArtRagella. Käytin "silkkipainotekniikkaa", eli piirsin kuviot ja valmistin niistä sabloonat. Näin voi "vedostaa" kuvioita ja toistaa niitä. Pohjaympyrän tein SumoPaintilla.

Seuraavana päivänä:

Nyt katson tulosta hiukan pettyneenä Macbookillani. Piirsin kuvan 24 tuuman näytöllä, ja huomaan että  pienentäminen latistaa kuvan.(Tietenkin klikkaamalla kahdesti voi nähdä yksityiskohdat.) Aihe ei vielä päästänyt irti ja rakensin  version eri mittakaavassa. Yritin myös tavoittaa sokaisevamman valon:


Kolmantena päivänä:

Viivyin yhä muistoissani. Ei, ei aurinko minua sokaissut. Lumouduin läpikuultavasta kellanvihreästä vedestä, hiekasta ja rakkolevistä. En nyt tiedä, mikä kuva olisi mielestäni paras. Piirtäminen oli parasta...





perjantai 30. marraskuuta 2012

Piirtäjän jälkiä


Mandala-haaste nro 15 on "Jäljet". Uuna kehottaa piirtämään itselleen, ajattelematta, että muutkin tulevat mandalaa katselemaan. Kyllähän näitä piirtelinkin, kun taas pääsin kotikoneen ja ArtRagen ääreen. Nyt näyttää aika täyttyvän, ja on valittava minkä julkaisen. Useampi häiritsisi toistaan, niinpä postaan tämän uusimman.
Tässä ole tavallaan palannut grafiikkaan. Kuviot ovat jälkiä aikaisemmista piirroksistani, joita näin voi toistaa, muunnella  ja monistaa. Järjestykseen aseteltuna kuvat kadottavat esittävyytensä ja muuttuvat koristeelliseksi pinnaksi. Silti kaikki hahmot ovat minun muistijälkiäni. - Nuo sateenkaaren värit löytyvät muistakin luonnoksistani. Kaunis "jälki", jonka luonto toisinaan iloksemme toistaa.

tiistai 27. marraskuuta 2012

Tellervon haave


Nyt teen poikkeuksen omiin sääntöihini: julkaisen tässä blogissa kuvan teoksesta joka ei valmistunut digitaalisesti. Digitaalisesti korjasin vain jalokiven näkyvyyttä Tellervon kämmenellä. Tämä nukketaulu valmistui viime kesänä maalla. Yhdistin huovutukseen posliinia: Tellervo-nuken harjoituspäitä ja käsiä, ja kehystytin taulut liikkeessä. (Tein kaksi versiota, "Haave" ja "Kaipaus", ja sain juuri molemmat takaisin Helsingistä Nukke- ja nallemarkkinoilta.)

Tellervo-aiheet kumpuavat äitini nuoruudesta, josta olenkin julkaissut toisaalla kertomuksia ja kuvia. Tellervo-nuken valmistamisesta kerroin Varamussalossa. Kohta on neljä vuotta siitä, kun äitini 103 vuoden iässä päätti vaelluksensa maan päällä. Nyt hän on enkelini ja muusani. Hänen kertomuksensa inspiroivat yhä, kun suruni on muuttunut kiitollisuudeksi ja kaipaukseksi.

Niinpä lähetän tämän kuvan vastaukseksi Luovan Lauantain 119. haasteeseen - Enkeli

maanantai 12. marraskuuta 2012

Haaste-mandala



Hietatar heitti haasteella, kiitos siitä.  Kieltämättä aihe jäi kaihertamaan, ja monenlaisia ympyröitä meni roskikseen. Tunnen totisesti riittämättömyyttä, sillä puuhastelijana en ole kylliksi opetellut meditoivaa hiljaisuutta, mitä mandalan rakentaminen mielestäni vaatii. Kauniita tuloksia  näen osallistujien blogeissa, ja jokainen yksin tietää mitä prosessi on mielelle antanut. Katselija saa iloita toinen toistaan hienommasta  keskusornamentista, mutta juuri laatiminen on se juttu.

Minun mielikuvani mandalasta on syntynyt TV:ssa näkemisäni  tiibetinbuddhalaisten hiekkamandaloista, joita rakennetaan kauan ja hartaasti ja lopuksi tuhotaan. (YouTubesta löytää helposti esimerkkejä.) Jokaisesta kulttuurista löytyy vastaavuuksia, ja me siis valmistamme digiajan mietiskelykuvia...

Tämä askeettinen kuva syntyi uudella Bamboo-kynällä. Hitaasti, kerros kerrokselta. Piirtäen ja kumittaen.Buddhalainen ympäristö toi omat mausteensa.

Haasteen ojennan jokaiselle joka blogissani vierailee, eikä ole vielä aiheeseen ryhtynyt.


sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Mielenmaisema



Elefantti on piirustuksissani ja veistoksissani  fix idé. Thaimaa onkin varsinainen norsulandia. Niinpä aloitin piirustuksen siitä. Muu on ajatuksenvirtaa, mihin varmaan antoi virikkeen kaikkialla näkymiä hallitsevat sähkölankahässäkät. Sellainen kulkee myös meidän parvekkeemme  ja temppelin puutarhan välillä kujaa seuraten. Suurissa puissa asuvat somat oravat käyttävät sitä valtatienään. Muutama päivä sitten kuului pamaus ja sähköt pimenivät, puhelimet mykistyivät. Patiolta löytyi kärventynyt käärme ja mustunut rautalankavyyhti. 
Kuumuus on myös mukana kuvassa. Aamulla ja illalla voi liikkua, päivällä on viisainta tehdä sisähommia, kuten piirtämistä.

Matkoilla kaipaan aina omaa piirustuslautaani, josta olen monasti kertonut. Nyt on  meillä mukana tablettitietokone, jota tökitään sormella. Juolahti mieleen, että tuommoiselle on varmaan keksitty piirustusväline. Siis tuktukilla kyyti tavarataloon ja Apple-osastolle. Tokihan heiltä löytyi nätti Bamboo-kynä, jolla voi piirtää suoraan näytölle eikä mutkan kautta kuten kotikoneella. Latasin koneelle oitis iPadille suunnitellun ilmaisen SumoPaintin ja kohta toisen: Sketchbook Pron, jolla oli pieni hintakin. 
(Tästähän jo mainitsinkin edellisessä postauksessa.)

Uusi ohjelma vaatii hoksottimia, ja niitähän on hyvä teroitella. Aika paljon saa tuhrata, ennen kuin toiminnot löytää automaattisesi. Ihan loistavalta alkaa vaikutaa tämä.






perjantai 2. marraskuuta 2012

Tikapuut


Ladder from Marjatta Huuskonen on Vimeo.




Melkein viime tingassa postaan animaationtapaiseni, tai pikemminkin kuvasarjan. Tässä olen tutustunut uuteen piirustusvälineeseen: iPadille tarkoitettuun Bamboo-kynään. Mainio matkoilla! Animatoria en ole löytänyt reissukäyttöön, niinpä liitin kuvat tarinaksi iMovien avulla. Mallina on Mökö-kissani, joka jo vuosia sitten siirtyi kissojen taivaaseen.



perjantai 5. lokakuuta 2012

Kuu

Old temple from Marjatta Huuskonen on Vimeo.

A= Animaatio. Tämä lähtee vastaukseksi Luovan lauantain 116. haasteeseen: A

Mitähän monisatavuotiaat temppelinorsut tuumivat kuutamolla...? Piirretty Bamboo-kynällä, samalla Animatorilla kuin edellinen juttu. Muokkasin vielä iMoviella. Vimeon palveluita tässä tutkiskelen.




maanantai 1. lokakuuta 2012

Mustikassa

Metsässä (Enhanced) from Marjatta Huuskonen on Vimeo.


Luovan lauantain 115. haaste on "Eläimellistä menoa"

***
Animator-ohjelmani on päivittynyt värilliseksi sitten viime kokeilujen. Se oli mustavalkoinen silloin. Muuten on temppuvalikoima sangen vähäinen. Mitään efektejä tai tasoja ei ole käytössä, vain värikyniä ja pyyhekumi. Tässä taas tutkin mitä sillä syntyisi. Tämän lähetin Vimeoon kuten huomaat, ja yritin siellä löytää sopivan äänimaiseman.


sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Erittäin kissamaista

Ossu and Fusku from Marjatta Huuskonen on Vimeo.


Olen julkaissut tämän kokoillanpiirrettyni (= piirsin koko illan) jo toisaalla aikaisemmin. Uusia videoita odotellessa haluan kumminkin liittää sen tähän piirtelyblogiin. Uusi tuttavuuteni Vimeo näyttää mukavasti toimivan. Bamboo-kynällä ja ArtRagella piirsin ja Applen iMoviella rakensin tarinaksi.


Elokuvan tähdet , Ossu ja Fusku ovat oikeasti olemassa. Tarinan aihe on saatu mainioista live-videoista, joita Hannele, kissojen emäntä on julkaissut. Kissojen seikkailuja voi seurata blogissa "Ossu, Fusku ja Lucky-neiti".

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Dama de Elche




Kerron Varamussalossa  n. 2400-vuotiaasta iberialaisesta veistoksesta, jonka jäljennöksiä valokuvailimme Elchen kaupungissa Espanjassa. Tässä olen kuvitellut värit tuolle ajan pesemälle hiekkakiviveistokselle mielikuvituksen suomalla vapaudella. Tämän blogin kaikki seitsemän lukijaa huomaavat, että olen sutannut värikynällä mustavalkoista valokuvaa;  senhän osaa lapsikin. ArtRagen kynä raapii piirustuslevyllä ihan kuin oikea, ja kumiakin käytän usein. Ehkä yritän vielä tehdä tieteellisesti pätevämmän värityksen, kun olen löytänyt lisää tietoa tuosta jännittävästä veistoksesta. —Tosin syyspuutarha yhä viettelee pois näytön äärestä...

***

Postattuani tämän piirustuksen jo kahteen blogiin, huomasin Luovan lauantain 114. haasteen "Eksotiikka". Osallistumisaika on kohta täysi, joten liitän mukaan tämän tuoreimman piirrokseni.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Omakuvat

Blogger-profiilia viilatessani halusin päivittää myös naamani. Onhan se mainiota, kun voi kynällä poimia itsestänsä olennaisen, ja jättää vähemmälle huomiolle epäolennaisen. Kuten kaksoisleuan ja rypyt... Mutta  lapsellisen mieleni yritin tavoittaa, uteliaisuuden ja innostuksen. Ja huivin, jonka mielelläni solmin päähäni.

Artrage miellyttää yhä enemmän, nimenomaan Bamboo-kynän kanssa. Se kun on kerrassaan käsivarapiirustusta.









Facebookissa on pitkään nähty kellastunut hiilipiirustus 70-luvulta. Tämän  naamani nyreys tuo mieleeni kolmenkympinkriisin: Mikähän minusta isona tulee? Asuimme Rovaniemellä, olin neljättä vuotta kotiäitinä ja vapaana taiteilijana,  enkä uskonut ikinä palaavani kuviksenopettajaksi...


Kukkahattutäti löytyy varmaan vielä lukijalaatikoista. Se ponnahti esiin kun palautin vanhan Blogger-profiilini. (Tästä prosessista kerron osastossa K50). Kyllähän minä tästäkin ehkä tykkään, mutta pelästyn joka kerta kun se tulee vastaan. Tekee mieli niiata. Heh, en ole noin arvovaltainen persoona.
Muotokuva  esittääkin mielikuvaa itsestäni 6-kymppisenä, sellaisena kuin 3-kymppisenä kuvittelin. Mutta hattu on mainio, sovitin sitä päähäni pienessä hattupuodissa Vancouverissa, ja valokuvasta sain aiheen piirustukseen. Hattu on montaasitekniikalla kuvaan liitetty.


maanantai 19. maaliskuuta 2012

Kevät keikkuen tulevi


Eilen aurinko sulatteli lumia, tänään leijuu valkoisia töppösiä taivaan täydeltä. Ikkunasta on mukava katsella lintuja. Tämän piirustuksen kaivoin ArtRage-harjoitelmien  kansiosta. — Hm, onhan se vähän postikortti ...

Kokeilen vaihteeksi Flipcard-mallia. Sopii mielestäni hyvin kuvablogiin. Ja vilauttaa hetkeksi näkyviin myös taustakuvani.
    Kysyn kummissani: onko nyt hankalaa   avata uusin postaus? Kaikki muut pyörähtelevät ja avautuvat kuten pitääkin, mutta uusinta saan takoa moneen kertaan. Ehkä tämä on henkilökohtainen (=selainkohtainen) ongelma. Kuulisin mielelläni.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Lyhtyjuhla



Onnea "Luovan lauantain" uudelle blogille! 
Lähetän paperilyhdyn kohti taivasta  täynnä hyviä toivotuksia.

Riensin muistojen siivin Chiang Maihin, missä on tapana lähettää lyhtyjä taivaalle aina kun juhlitaan. Muulloinkin kuin Loy Krathong-juhlan aikana. Ensikertalaiselle kokemus on jännittävä. Sormia polttaa, mutta kiinni on pidettävä kunnes lyhty täyttyy ja alkaa kohota kohti kuuta. Kunpa vaan ei tarttuisi sähköjohtoihin, — ei, ohi pääsi, hurraa! (Minä olen tuo pieni kurkottelija keskellä)

Ja täältähän juhlijat löytyvät: 105haaste JUHLAT

***

Löysin tähän parin vuoden takaisen videon, jonka kuvasin  vaatimattomin välinein paikan päällä.
Taisin editoida myös matkaläppärillä:


torstai 1. maaliskuuta 2012

Qawsalla


Birzebbukan bussipysäkillä näimme sateen lähestyvän. Qawsalla on maltan kieltä, ja tarkoittaa sateenkaarta. Mitä ihmeitä vesi tekeekään valolle! Ja muitakin ihmeitä, loputtomasti!


Tässä olen tutkinut  uuden tuttavuuteni SumoPaintin keinoja, ja niitähän löytyy. Paljastan salaisuuteni: alla on bussipysäkillä napattu kuva. Sateenkaari täydessä loistossaan nähtiin vasta bussin ikkunan läpi.


Birzebbuka, Malta, MH 2012

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Sumo!

"Sade avaa korvat nukkujalle..." (Eeva-Liisa Manner)

Ihmettelen, miten kauan olen lykännyt tutustumista mainioon  kuvankäsittelyohjelmaan: Sumo Paint. Kuvittelin kai sitä joksikin temppuilusovellukseksi, enkä edes tiennyt, että se on suomalaista tuotantoa. Mutta nyt olen tutustunut, ja olen ihmeissäni! Siinähän on kaikki, mitä harrastajavalokuvailija voi toivoa, ja ilmaiseksi. Kaikki mitä taannoin löytyi vain kalliista Photoshopista, jopa 'tasot'.

Tutkin tietenkin kiinnostuneena sen piirustusominaisuuksia. Olen vasta muutaman kokeilun tehnyt. Tähän 'mustekynään' mielistyin, sen käyttäytyminen muistuttaa hiukan kauan sitten suosimaani musteläiskäpiirustusta. (Tein sillä tekniikalla kuvituksia.) Bamboo-kynällä on mukava piirrellä, mutta sormellakin voi tuhertaa, jos on käytössä hiirilevyllä varustettu läppäri. Kuinkahan sujuu iPadilla?

Sumoa ei ladata kovalevylle, se toimii selaimessa, ja vaatii siksi tietenkin hyvän yhteyden. Jatkan tutkimusretkiä taas kun siltä tuntuu.  (Kuva on luonnos Luovan Lauantain haasteeseen, joka meni ohi aikoja sitten...)

***

Huomaatkos! Blogger on lahjoittanut odotetun sivupalkin tähän dynaamiseen malliin! Siellä oikeassa reunassa kurkistelee nyt muutama kallisarvoinen lukija, ja aloitin juuri linkkilistankin.
Gadgetit näkyy etusivun kautta, joten tämä sivu on ensin suljettava tuosta rastista  ylhäällä oikealla.