Kuvat kirjaksi!

Kuvankaappaus Ifolorin taitto-ohjelmasta

Katoavat digipiirustukset saa talteen näinkin. Ifolor designer (ja vastaavat) on varmaan tuttu sovellus valokuvaajille. Ja miksei myös digipiirtäjille? Taitto-ohjelma on monipuolinen. Voit valita valmiit sivumallit tai sommitella vapaasti  tyhjälle sivulle tekstit ja kuvat.  Kuvat on syytä piirtää kyllin isoiksi. Varoitus seuraa, jos yrittää venyttää pikseleitä. Hauska toiminto on kuvanpysäytys videosta, mistä esimerkkejä yllä. Valmis kirja  (21x21cm) tuli tänään postista, ja painojälki on aivan loistava! Mukana on pakinoita joihin kuvat liittyvät.

Ehkä tuttu juttu sinullekin?

Tänä yönä jäätyy järvi

Luovan lauantain 96. haaste:
Saima Harmaja

JÄÄTYVÄ JÄRVI

Tänä yönä jäätyy järvi.
Vesi tuskin liikahtaa.
Kuun valkean paisteen alla
on kuolemanhiljaa maa.
Vain mykässä vartiossa
puut seisovat pimennossa,
puut pitkine varjoineen.
Ja kaukana koira haukkuu.
 Se on hirveä koira, se haukkuu
sysimustaan pimeyteen.
-Tänä yönä jäätyy järvi.
Kuu pysähtynyt on.
Pidä kädestäni kiinni,
 sinä Tajuamaton.

Ikivanhat digipiirrokset

Mustavalkoiset luonnokset on raapusteltu MacPaint-ohjelmalla joskus 1989. Muistan hyvin, hiirellä voi piirtää viivaa ja myös kumittaa sitä. Jopa spray kuului työkaluihin. Olin ihastunut, uudenlaiset graafikon konstit oli tarjolla. Tulostimen avulla syntyi kuvituksia näin yksinkertaisin välinein. Tuo huilistifauni toimi omana logona aikana ennen Avataran tuloa muotiin.    

Japanilaisen huilunsoittajan punainen väri kertoo, että värinäyttö on jo ilmestynyt, 90-luvulla ollaan. Silloin oli käytössäni piirustuslauta ja kynä, edeltäjä mainiolle Bamboolle ja vastaaville digikynille. Taisi olla Photoshopin varhainen versio jo käytössä, viivassa näkyy enemmän sävyjä. Digipiirtäminen hiipui, kun minusta tuli Windows-käyttäjä 2008 asti.

Luonnos kesäpaidaksi

Kuvitus Varamussalon juttuun syntyi tänään

Sloganin on lohkaissut Vesa Majanen Kymensanomissa.

Piirtäminen alkaa tuntua kiinnostavalta pitkästä aikaa. Paperia ei kulu vaikka heittäisin roskikseen kuinka paljon, eikä kyniä tarvitse teroittaa. Tosin kynänterä kuluu ajan kanssa, ja olenkin jo kerran vaihtanut sen. Taas huomaan, että on vain aloitettava odottamatta inspistä. Työ vie mukanaan jos on viedäkseen. Piirrän joka päivä edes vähän. ArtRage tallettaa luonnokset sellaisenaan, ja niitä on helppo jatkaa.

Digitaalisessa piirtämisessä kiehtoo se, ettei tässä kerry piirustusröykkiöitä. Ei leijaile hiilipölyä, ei haise fiksatiivi eikä tärpätti. Tulos on aineeton, vaikka kynä rahisee piirustuslautaa vasten kuin oikealla, karhealla paperilla. Vaikka rakastan materiaalin kosketusta, rapisevaa paperia, hiilen hankaamista kämmenellä, veitsen viiltoa puupintaan (puupiirrokset), väritelan rahinaa lasilevyllä, olen kumminkin lopen kyllästynyt tavaran kertymiseen työhuoneessani. Olen myös väsynyt näyttelyiden pystyttämiseen ja kaikkeen resuamiseen mikä siihen liittyy. Onhan se ollut antoisaa, niin kauan kuin sitä halusin. Nyt en enää halua, eikä minun tarvitse. Näin ajattelen nyt, enkä puhu tulevaisuudesta. Minun iässäni on aina tänään :)