alaskanmeriharakka |
Olipa kerran hetki, johon yritin tarttua. Se lipui pois, niin kuin kaukainen dsonkki kohti horisonttia. Meriharakka nousi siivilleen ja katosi usvaan. Aika ei pysähtynyt. Olen palannut kotiin. Kohta on talvi.
Luovan Lauantain 216. haaste : "Olipa kerran"
9 kommenttia:
Se on syksy käsillä ja on mentävä eteenpäin. Hieno työ :)
Yllättävän vaikeaa on tarttua hetkeen, eteenpäin on mentävä.
Kiitos Birgitta. Näin on.
Ajan mysteeriä miettiessä alkaa päätä huimata...
Kaihoa herättää tämä kaunis työ.
Yritän olla ajattelematta sanallista sanomaasi kuvaa katsoessani, mutta kyllä se nivoutuu ajatuksiin mukaan.
Kiitos Liplatus. Kuvan pitäisi toimia tietenkin ilman tekstiä. Mutta en malttanut olla avaamatta ajatustani.
Hieno työ, linnun sulat näyttävät niin pehmeitä, teksi mieli mennä silittämään.
Ei pysähdy aika, mukana on kuljettava.
Kiitos Millin. Kuvanteko onkin ehkä hetkeen tarttumista :)
Komea sommitelma
Lähetä kommentti