Tuijan oksilla pistäytyy lintuja tuon tuostakin. Aamulehteä lukiessa kamera on usein valmiina takkahuoneen pöydällä. Talitiaisista on kylliksi kuvia, mutta harvinaisempi vierailija innostaa kuvaamaan. Nyt nuori kuusitiainen pääsi malliksi uuteen pastellimaalaukseen. (Hömötiaiseksi häntä ensin luulin.) Pikkulinnut haluan piirtää pieneen kokoon. Jatkan kehysten kierrätystä. Pienet ”kaappikehykset”, jotka ovat jääneet paperitaidenäyttelyni jälkeen seinille, saavat nyt tuoreet lintumaalaukset. Taulut ovat kuin pieniä ikkunoita, joista voi lintuja salaa tarkkailla. Eikö vain?
Nälkä kasvaa syödessä! Tilasin kokeeksi pari palettia Pan-pastelleja, ja käytin niitä (hiukan harjoiteltuani) näissä kuvissa. En tiedä mihin vertaisin Pan-pastelleja. Pehmeät pastelliliidut ovat varsin tuttuja vuosien takaa, niiden karhea kosketus on pölisevä, täyteläinen. Nämä Panit ovat kuin silkkiä ja samettia.
Myös paperinetsintäni jatkuu. Tässä on tummasävyistä, hiekkapaperimaista pastellikartonkia (Sennelier). Maalaaminen tuntuu hämmästyttävän sujuvalta, aivan uudenlaiselta. Pastellikynillä piirtäminen on rapeaa...
Punarinta on toisen kuvan mallina. Raameja riittää, mitähän seuraavaksi?
4 kommenttia:
Hello, I am fascinated by your paintings of birds. They are incredibly beautiful.
Greetings from Utah.
Thank you Kaya!
Nämä ovat niin kertakaikkiaan ihania!
Kiitos Vallaton, niin minustakin pikkulinnut ovat :)
Lähetä kommentti