Piirtelyaika on kulunut joulukortteihin. Tiesin kyllä aiheen minkä haluaisin toteuttaa: Lapsuuden viimeisen suloisen kesän muistot meren saaresta ja kalaretkistä isän kanssa.
Miten kultaisena hohti hiekka syvällä veneen alla, missä läpikuultavassa vedessä rakkolevät huojuivat ja kalat pujahtelivat niiden lomassa! Voiko enää aikuinen niin lumoutua maailman ihmeiden ääressä? Rakkauteni mereen syttyi silloin ja on säilynyt. Tänään rakkaus on murheen värittämä, sillä paratiisi on kadotettu. Rakkolevät ovat vähentyneet ja vesi samentunut, vihreä levä tekee rannat uimakelvottomiksi. Paluuta entiseen ei ole. Kunpa voisimme pysähdyttää tuhon.
***
Piirsin kuvan ArtRagella. Käytin "silkkipainotekniikkaa", eli piirsin kuviot ja valmistin niistä sabloonat. Näin voi "vedostaa" kuvioita ja toistaa niitä. Pohjaympyrän tein SumoPaintilla.
Seuraavana päivänä:
Nyt katson tulosta hiukan pettyneenä Macbookillani. Piirsin kuvan 24 tuuman näytöllä, ja huomaan että pienentäminen latistaa kuvan.(Tietenkin klikkaamalla kahdesti voi nähdä yksityiskohdat.) Aihe ei vielä päästänyt irti ja rakensin version eri mittakaavassa. Yritin myös tavoittaa sokaisevamman valon:
Kolmantena päivänä:
Viivyin yhä muistoissani. Ei, ei aurinko minua sokaissut. Lumouduin läpikuultavasta kellanvihreästä vedestä, hiekasta ja rakkolevistä. En nyt tiedä, mikä kuva olisi mielestäni paras. Piirtäminen oli parasta...
Seuraavana päivänä:
Nyt katson tulosta hiukan pettyneenä Macbookillani. Piirsin kuvan 24 tuuman näytöllä, ja huomaan että pienentäminen latistaa kuvan.(Tietenkin klikkaamalla kahdesti voi nähdä yksityiskohdat.) Aihe ei vielä päästänyt irti ja rakensin version eri mittakaavassa. Yritin myös tavoittaa sokaisevamman valon:
Kolmantena päivänä:
Viivyin yhä muistoissani. Ei, ei aurinko minua sokaissut. Lumouduin läpikuultavasta kellanvihreästä vedestä, hiekasta ja rakkolevistä. En nyt tiedä, mikä kuva olisi mielestäni paras. Piirtäminen oli parasta...
12 kommenttia:
Todella kaunis mandala ja tarinasi syventää sisältöä. Levät keinuvat kauniisti, kalat puikkelehtivat ja simpukat kimaltavat. Olet hienosti toteuttanut mandalan.
Toivottavasti vielä moni ehtii katsomaan, ennen kuin laitan uuden mr. Linkin. Tosin pääseehän vanhat mandalat silti katsomaan, vaikka uusi haaste tuleekin.
Tässä on kyllä hyvin toteutettuna merellinen tunnelma. Kiehtova!
Vedenalaisessa maailmassa on tenhoavaa katsella kohti auringonvaloa.
Valoisa, kaunis, taidokkaasti tehty muisto.
Noin se on, puhtaus katoaa....eikä ainakaan täysin ole paluuta entiseen.
Kiitos Uuna. Tämä mandala vangitsi ajatukseni, ja luulenpa että sen rakentaminen oli myös mielelleni rakentavaa. Tulos jäi kuitenkin vaivaamaan, kuten huomaat, jos kerkiät palata :)
Lumouksen vangitseminen kuvaksi on vaikeaa. Mukavaa että pidät:)
Oikeastaan käy sääliksi nykyajan lapsia, jotka jo tarhassa oppivat että meret ja järvet saastuvat. Soisin kaikille huolettoman lapsuuden. Aikuisten tehtävä on murehtia ja varsinkin tehdä jotakin...
Näiden kommenttien jälkeen lisäsin uuden version. Kylläpä innostuinkin! Ehkä nyt aihe jättää minut rauhaan :)
Samoin käy tehdessäni mandaloita, mieleen tulee aina uutta, ei malta lopettaa.
Hyvin on syvyysvaikutelmaa, kuin valokupla liikkuisi.
Samoin koen, ettei lapsille tulisi siirtää aikuisten mokia ja murheita.
Juuri niin. Ja sehän onkin parasta.
Sukelsin veden alle vielä kerran. Kolmas kerta riittäköön.
Todentotta, meren tunnelmaa, ihanaa. itsekin muistan kalareissut isäni kanssa, rannalle ajelehtineiden rakkolevien poksauttelun, kyrmyniskaiset ahvenet mato-ongella... ooh, saitpas minut muisteloon.
Valinnan vaikeus, jos näistä pitäisi joku ykköseksi asettaa. Jokaisessa erilainen valo, tunnelma. Ehkä tuo alimmainen ainakin itseäni muistuttaa Kaunissaaren rantoja... No höh taas aloin tunnelmoimaan.
Tehokkaat, hyvin kauniit mandalat olet taidolla piirtänyt. Vaikutti minuun, syvästi.
Viehättävää Kiiris, että kuvani saivat sinut pistäytymään Kaunissaaren rannoilla. Kotkaan muutettuamme olen siellä kulkenut minäkin ja rannalla istunut piirtämässä, miesväen kalastellessa :)
Lähetä kommentti