tiistai 27. marraskuuta 2012
Tellervon haave
Nyt teen poikkeuksen omiin sääntöihini: julkaisen tässä blogissa kuvan teoksesta joka ei valmistunut digitaalisesti. Digitaalisesti korjasin vain jalokiven näkyvyyttä Tellervon kämmenellä. Tämä nukketaulu valmistui viime kesänä maalla. Yhdistin huovutukseen posliinia: Tellervo-nuken harjoituspäitä ja käsiä, ja kehystytin taulut liikkeessä. (Tein kaksi versiota, "Haave" ja "Kaipaus", ja sain juuri molemmat takaisin Helsingistä Nukke- ja nallemarkkinoilta.)
Tellervo-aiheet kumpuavat äitini nuoruudesta, josta olenkin julkaissut toisaalla kertomuksia ja kuvia. Tellervo-nuken valmistamisesta kerroin Varamussalossa. Kohta on neljä vuotta siitä, kun äitini 103 vuoden iässä päätti vaelluksensa maan päällä. Nyt hän on enkelini ja muusani. Hänen kertomuksensa inspiroivat yhä, kun suruni on muuttunut kiitollisuudeksi ja kaipaukseksi.
Niinpä lähetän tämän kuvan vastaukseksi Luovan Lauantain 119. haasteeseen - Enkeli
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
16 kommenttia:
Olet kyllä taitava, minulta ei onnistuisi nuken teko. Uskon, että tällaisiin helmiin kiintyy lujaa!
Mielenkiintoinen enkeliversio. Huovutus taustalla muuttaa ilmettä.
Ihana vastaus haasteeseen. Niin ilmeikäs enkeli ja huovutus tekee olemuksen niin pehmeäksi.
Todella kaunis ja hieno muisto :-)
Kuka tietää, Susu? En minäkään osannut ennen kuin rupesin :) Totta, näihin kiintyy. Myytäväksi en tekisi.
Huovutus taipuu moneen, vaikka posliinin seuraksi :)
Kiios Uuna. Äitini elämänarina inspiroi tulkintoihin.
Posliinia ja huopaakin voi siis yhdistää näin kauniiksi tauluksi.
Kaunis uniikki työ.
Rakkaus ja muistot läsnä.
Kyllä on kaunis! Miten porsliini pysyy huovassa?
Ja miten huovuttamalla saa noin kapeita juovia?
Ihanat ovat myös pitsit kaulassa ja hihansuissa.
Taitavaa!
Huovutus voi viedä mukanaan, Milli...:)
Kiitos Hietatar. Rakkauslapsia nämä nukkeaiheeni :)
Hyviä kysymyksiä Jag. Kokeilin monta konstia, ja tämä näytti parhaalta: Kiinnitin kipsin avulla rautalankaa posliiniosiin, ja sidoin lujasi paksuun vaahtomuovipohjaan, johon olin jo neulannut pohjavärit. Neulahuovutus on kuin maalaamista, villakuituja voi vetää hiuksenohuiksi. Myös kokeilu ja korjaaminen on helppoa.
Onpa mainio enkeli. Todella taidokas =)
Kiitos Birgitta :)
Mielenkiintoista lukea enkelin synnystä. Taidokkaasti olet yhdistellyt materiaaleja, syntyi kolmiulotteinen vaikutelma. Hienoa!
Kiitos Elegia. Nukke onkin tasokuvan ja muodon sekoitus. Tällä periaatteella olisi helppo toteuttaa monimutkaisiakin vaatteita. Huopainen paperinukke :)
Lähetä kommentti